NÄRHIN SUVUN HAARA
14.3.1835 syntyi Kiuruveden Rapakkojoella Pekka Laurinpoika Pietikäiselle (Sukutaulu 553) ja Margareta Tuomaalalle potra poika, joka sai kasteessa 20.3.1835 Kiuruvedellä nimeksi Antti Pekanpoika Pietikäinen (Sukutaulu 606).
Vuosina 1853-55 Venäjän maan hallitsija kutsui nuoria miehiä armeijaansa. Ja kun käsky oli joka toisesta talosta (torpasta) nuorimies, osui arpa Antti Pietikäiseen. Niinpä Antti astui venäjän armeijaan Kuopion kasarmille. Perimätiedon mukaan venäläinen ei osannut (oli vaikea) lausua pitkiä –nen päätteisiä suomalaisia sukunimiä. Niinpä se antoi kaikille tällaisille sotilaille uudet nimet, sotilasnimet, kuten metso, karhu, kivi, jne. Ja Antti Pietikäisestä tuli Antti Närhi. Kun armeija tuli käytyä ja Antti palasi takaisin Kiuruvedelle, kirkonkirjoihin merkittiin uusi sukunimi. Tämä siksi että tsaari löytäisi sodan syttyessä kouluttamansa sotilaat. Antti asettui Kiuruvedelle sotilaan arvolla, mutta ajan hengen mukaan alkoi harjoittaa maanviljelystä (Kiuruvesi Kalliokylä n:o 12. Aittomäki). – 26.12.1856 Antti (21v) vihittiin Anna Kaisa Maria Wäisäsen (19v) kanssa. Heille syntyi kolme lasta.
- 19.12.1857 Johan, joka kuoli 15v5kk ikäisenä 27.5.1873.
- 25.10.1859 Antti Antinpoika
- 12.12.1862 Oskar Henrik joka kuoli 2v3kk ikäisenä 18.3.1865.
Antti Antinpoika kasvoi kivimieheksi rakentaen kivisiltoja, navettoja jne.. Hän oli kivityömiehenä rautatietyömaalla Elisenvaarasta Sortavalaan. Hän oli myös rakentamassa mm. Pieksämäki-Haapamäki rautatien kivisiltoja.
Elisenvaara-Sortavalan aikana hän tutustui ja meni naimisiin ( 21.5.1891 Jaakkima ) Anna Heinosen kanssa. Samalla reissulla syntyivät lapset Antti, Aata ja Tyyne. Perhe asettui asumaan Kiuruvedelle Löytölään, jossa syntyivät Anni ja Kaisa. Antti osti ”Sianselän” n.1900 (Selkälä). Täällä perheeseen syntyi Saara, Lyydia, Juhana, Heikki ja Hilja. Näin ”Sianselästä” alkoi Pietikäinen/Närhi-sukuhaaran leviäminen.