KATSAUS PIETIKÄISTEN SUVUN POHJOISIMMAN SAVON SEUTUHISTORIAAN
”Sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle tilalle, niin että emme voineet siinä enää elää. Sen vuoksi erosimme toisistamme ja rakensimme taloja takamaillemme.”
Tämä on ote Savon talonpoikien valituskirjelmästä kuninkaalleen Kustaa Vaasalle vuonna 1545. Aiheen tähän valituskirjelmään talonpojat saivat Kustaa Vaasan tänne lähettämän Clemetti-kirjurin toimenpiteistä. Ei nimittäin riittänyt, että talonpojat onnistuivat maksamaan raskaan veronsa, heitä rangaistiinkin, koska he olivat luvatta ottaneet haltuunsa kruunun maita ja viljelleet niitä. Valituskirjelmä on dokumentti Pohjois-Savon asuttamisesta ja myös Pietikäisten suvun vaiheista. Se on sukumme historiaan hyvin läheisesti liittyvä asiakirja. Kun vielä palautamme mieliimme samassa talonpoikien valituskirjelmässä mainitun toisen Lapinkorpeen siirtymisen syyn, raskaan verotuksen, alkavat selkiintyä ne syyt, jotka olivat ratkaisseet esi-isiemme rintamailta lähdön kauaksi tuntemattomaan erämaahan, kamppailemaan armotonta luontoa vastaan, uudisasukkaana alueelle, joka ennen oli ollut vain erästäjien käyntien kohteena.
Kuten tunnettua, valtakunnan itäraja oli 1500-luvun alkupuolella varsin epämääräinen käsite. Virallisesti se kulki Pohjois-Savossa Pielaveden Rautalammin vesistöä pitkin Suonenjoelle ja edelleen vesiä myöten Savonlinnaan ja siitä etelään. Uudisasutus ei juuri rajasta tiennyt, eivätkä siitä tienneet – tai ei tahtoneet tietää myöskään Ruotsin kruunun tänne lähettämät virkamiehet. Rintamailta tänne muuttanut uudisasukas maksoi veronsa, sikäli kun maksoi, sen kantatalon verojen mukana, mistä hän alun perin oli lähtenyt ja jonka takamaille hän tupansa oli rakentanut. Tämä tilanne jatkui aina Tavisalmen hallintopitäjän perustamiseen, eli vuoteen 1548 saakka. Asiakirjat, jotka luovat valaistusta ja tuovat tietoa kyseessä olevalta ajalta ovat voutien pitämät veronkantoluettelot. Niitä on tallessa vuodesta 1540 lähtien ja niiden sisältämien tietojen mukaan on mahdollista seurata myös oman sukumme vaiheita aina 1540-luvulta näihin päiviin saakka. Ne eivät suorastaan kerro kuka ja koska tänne ensiksi muutti, eikä niistä käy ilmi muuttajien lukumääräkään, mutta päättelemällä ja vertailemalla eri tietolähteiden tietoja päästään uskoakseni melko tarkkaan tulokseen.
Lue lisää täältä.