Pietikäisten Sukuseura ry

Vuosi 2023 on sukuseuramme 54. toimintavuosi · Jäseneksi

Verkkosivujen tarkoituksena on tarjota tietoa Pietikäisten sukuseurasta sekä seuran toiminnasta.

Tuoreimmat uutiset:

Joulua


Pietikäisten Sukuseura toivottaa hyvää ensimmäistä adventtia kaikille seuran jäsenille ja sukulaisille.
Ensimmäisen adventin myötä Sukuseuran Hallitus toivottaa myös rauhallista Joulun odotusta ja onnea vuodelle 2024!



Pietikäisten Sukuseuran sukutapaaminen Tampereella

Pietikäisten Sukuseura järjesti elokuussa sukutapaamisen Tampereella.
Lokakuun alussa julkaistussa Sukuviesti-lehdessä oli FM Jenni Kallionsivun mainio kirjoitus "Firma maksaa ja suku kokoontuu". Hän kertoi uudesta kirjastaan "Firma maksaa. Löytöretki Latviaan" sekä Pietikäisten sukutapaamisesta Tampereella. Pietikäisten Sukuseuran sukututkija Arto Pietikäinen sai tapahtumassa Sukuseurojen Keskusliitto ry:n myöntämän kultaisen ansiomitalin.






Lue Pietikäisten sukuseuran sukukirje, kesä 2023 ja lisätietoja sukukokouksesta täältä!

Pietikäisten sukuseuran sukukirje, kesä 2023



Vesa-Matti Loiri ja Paavo Berglund – serkusten juuret Pietikäisten suvussa

Vesa-Matti Loiri (s. 4.1.1945 Helsinki, k. 10.8.2022 Helsinki) oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuimpia, menestyneimpiä ja rakastetuimpia viihdetaiteilijoita. Hän oli monilahjakkuus: taitava näyttelijä, koomikko, muusikko ja laulaja. Meistä itse kullakin, jo monella sukupolvella on tv:n, elokuvien ja äänilevyjen kautta erilaisia muistoja ”Veskusta”: kaatuilut, Uuno Turhapuro-elokuvat, Jean-Pierre Kusela, Rauta-ajan seppä Ilmari, Eino Leinon runojen herkät laulutulkinnat jne.



Tiesitkö: Vesa-Matti Loirilla on juuria Pietikäisten suvussa, lue lisää FT Anna-Liisa Tenhusen kirjoittamasta tekstistä.




Päivitetty 24.5.2023

Sukukirjoja

Pietikäisten Ylä-Savon sukuhaara II" -kirjaa voi ostaa:

  • Kiuruvedeltä Kirsti Pietikäiseltä puh. 044 328 5518.
  • Pielavedellä Ensio Pietikäiseltä puh 040 709 5133.
  • Postitse arjapieves(a)gmail.com tai puh. 050 414 2184.
Sukukirjan hinta 65 euroa, jäsenille 60 euroa.
Sukuseuran tilinumero FI59 5158 1520 0226 48.

Pietikäisten Juvan sukuhaara-kirjaa saa ostaa Arto Pietikäiseltä
arto.pietikainen(a)kolumbus.fi
puh 050 5747 506
Kirjan hinta 35 euroa





Uutiset ja ilmoitukset


Pietikäisten sukuseuran perustamiskokouksen 50-vuotismerkkipäivä 14.6.2020

14.6.2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Pietikäisten Sukuseuran perustamiskokouksesta. Perustava kokous pidettiin Kuopiossa 14.6.1970.
Pietikäisten Sukuseuran viideskymmenes toimintavuosi täyttyi 2019 ja silloin tapasimmekin viidennessäkymmenennessä sukukokouksessa Kiuruvedellä. Sukuseuran ensimmäinen kokous pidettiin heti perustamisvuonna, 1970.

Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme Urpo Pietikäisen koostaman historiikin Sukuseuran vaiheista, voit lukea sen täältä!
Sukuseura kiittää historiikin tekijää arvokkaasta työstä!

Olkaamme ylpeitä Sukuseurastamme ja suvustamme!





Sininen hetki Lumikello

Kesäaika on alkanut.
Suomi on pitkä maa.
Ohessa kuvat Muoniosta ja Helsingistä.
Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme.


Sukuseuran hallitus



Lisätty 22.8.2018

Pietikäiset tulivat Lappiin

Pietikäisten Sukuseuran vuosikokouksesta kirjoitettiin juttu Luoteis-Lappi -lehteen.
Voit lukea jutun täältä.


Lisätty 12.8.2018

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä kulttuuritalolla, lauantaina 20.7.2019.

Laitathan päivän jo kalenteriisi!


Lisätty 10.8.2018

Kuvia sukukokouksesta?

Onko sinulla onnistunut otos Sukukokousmatkalta ja haluaisit jakaa sen muiden sukulaisten kanssa?

Toimita kuva(t) saatesanojen kera osoitteeseen kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi, niin kuva lisätään verkkosivuille nähtäväksi.
Lähettämällä kuvan Sukuseuralle, annat suostumuksesi kuvan käyttöön Pietikäisten Sukuseuran verkkosivuilla.


Lisätty 10.8.2018

Sukukokous 2018

Torassieppi
Torassieppi

Pietikäisten Sukuseuran Muonion matka 27.-29.7.2018 sujui erinomaisesti; sää oli loistava, Harrinivan ympäristö mieltä hivelevän kaunis, saimme ystävällisen vastaanoton ja jopa sääskiä oli kuulemma tavanomaista vähemmän.

Paikalliset sukulaiset olivat järjestäneet meille erittäin mielenkiintoisen ja monipuolisen tutustumisohjelman. Nähtävää ja kuultavaa tarjottiin runsain mitoin.

Kiitoksemme kaikille sukutapaamiseen osallistuneille. Oli oikein miellyttävää tavata ja tutustua!


Lisätty 28.2.2018

Matkalla sukukokoukseen 2018

Matkalle lähtöä varten olemme suunnitelleet yhteistä linja-autokyytiä. Kyyti lähtee Kuopiosta perjantaina 27.7.2018 kello 6:00. Paluu sunnuntaina 29.7.2018 Kuopioon illaksi.
Reitti: Kuopio - Pielavesi - Kiuruvesi - (mahdollisesti) Siikalatva [Pukkilan ABC] - Oulu - Kemi - Muonio.
Matkan hinnaksi tulee 150-200 €/hlö majoittumisineen puolihoidolla. Pelkän matkan hinnaksi tulee 50-100 €/hlö riippuen osallistujien määrästä sekä matkan pituudesta. Lue lisää



Lisätty 10.2.2018

Sukuseura onnittelee lämpimästi 105 vuotta täyttävää Juho Pietikäistä!


Juhosta aiemmin julkaistun jutun voit lukea täältä.



Lisätty 5.2.2018

Pietikäisten Sukuseura kokoontuu Muoniossa Harrinivassa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, 27.- 29.7.2018


AURORA CAMPFIRE, Harriniva
Aurora Campfire, Harriniva


Uutisarkistoon pääset tästä .

Sukuseura

Sukuseuran synty · Rekisteriseloste · Säännöt · Jäseneksi · Sukukokoukset

Pietikäisten Sukuseura ry:n synty

Yhdistys on perustettu 14. kesäkuuta 1970, jolloin on pidetty myös kokous, jossa päätettiin sukuseuran perustamisesta ja ensimmäisestä sukukokouksesta.
Ensimmäinen sukukokous pidettiin Kiuruvedellä 26.7.1970 kello 12 alkaen, läsnä oli 70 osanottajaa.

Perustajajäsenet olivat:
  • Pietikäinen Toivo Johannes, Kiuruvesi
  • Pietikäinen Teuvo Ilmari, Kuopio
  • Pietikäinen Matti, Kiuruvesi
  • Pietikäinen Aake, Iisalmi
  • Pietikäinen Toivo, Pielavesi
Yhdistys hyväksyttiin jäsenrekisteriin 12.1.1971.


Pietikäisten Sukuseura ry:n rekisteriseloste

Pietikäisten Sukuseura ry:n rekisteriseloste on luettavissa pdf-tiedostona.

Pietikäisten Sukuseura ry:n säännöt

Pietikäisten Sukuseura ry:n säännöt on luettavissa pdf-tiedostona.

Pietikäisten Sukuseura ry:n jäseneksi

Pietikäisten Sukuseura ry:n jäseneksi pääsevät kaikki Pietikäisinä tai siitä eronneiden sukuhaarojen jäseninä syntyneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
Seuran toimintaan voit osallistua varsinaisena jäsenenä tai perhejäsenenä; samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa elävät muut perheenjäsenet ovat perhejäseniä.

Vuonna 2022 jäsenmaksu on 20€ varsinaiselta jäseneltä ja 0€ perhejäseneltä
Jäsenyys tuo oikeuden kokouksiin osallistumiseen ja päätösvaltaan kokouksissa sekä alennuksen sukuhistoriasta.
Jäsenmaksuilla ja sukutuotteiden myynnillä katetaan sukuseuran toiminnan kustannuksia, esimerkiksi sukutapahtumien ohjelmasta ja sukututkimuksesta aiheutuvia menoja.

Jos haluat Pietikäisten Sukuseuran jäseneksi, maksa jäsenmaksu ja täytä Sukutieto-lomake ja Elämänkertatietoja keräävä lomake.
Lomakkeet tulee toimittaa lomakkeissa mainitulle sukutietojen kerääjälle. Täytäthän lomakkeet myös siinäkin tapauksessa, että huomaat omiesi tai omaistesi tietojen puuttuvan Pietikäisten Ylä-Savon sukuhaara -kirjasta tai Pietikäisten Juvan sukuhaara -kirjasta.


Sukukokoukset

Sukukokousten pitovuosi, pitopaikka ja esimies

  1. 1970 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  2. 1971 Pielavesi, Toivo Pietikäinen
  3. 1972 Nilsiä, Toivo Pietikäinen
  4. 1973 Kuopio, Toivo Pietikäinen
  5. 1974 Iisalmi, Toivo Pietikäinen
  6. 1975 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  7. 1976 Oulu, Toivo Pietikäinen
  8. 1977 Juva, Toivo Pietikäinen
  9. 1978 Muonio, Toivo Pietikäinen
  10. 1979 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  11. 1980 Helsinki, Osmo Pietikäinen
  12. 1981 Pielavesi, Eino Pietikäinen
  13. 1982 Kuopio, Toivo Pietikäinen
  14. 1983 Varkaus, Toivo Pietikäinen
  15. 1984 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  16. 1985 Pielavesi, Toivo Pietikäinen
  17. 1986 Lapinlahti, Toivo Pietikäinen
  18. 1987 Tornio, Pertti Pietikäinen
  19. 1988 Varkaus, Pertti Pietikäinen
  20. 1989 Pielavesi, Kauko J Pietikäinen
  21. 1990 Savonlinna, Kauko J Pietikäinen
  22. 1991 Varkaus, Kauko J Pietikäinen
  23. 1992 Tuusniemi, Kauko J Pietikäinen
  24. 1993 Siilinjärvi, Esko Pietikäinen
  25. 1994 Kiuruvesi, Esko Pietikäinen
  26. 1995 Helsinki, Esko Pietikäinen
  27. 1996 Tampere, Esko Pietikäinen
  28. 1997 Juva, Urpo Pietikäinen
  29. 1998 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  30. 1999 Kiuruvesi, Urpo Pietikäinen
  31. 2000 Runni, Urpo Pietikäinen
  32. 2001 Muonio, Urpo Pietikäinen
  33. 2002 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  34. 2003 Pielavesi, Urpo Pietikäinen
  35. 2004 Mikkeli, Urpo Pietikäinen
  36. 2005 Hämeenlinna, Urpo Pietikäinen
  37. 2006 Tuusula, Urpo Pietikäinen
  38. 2007 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  39. 2008 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  40. 2009 Kiuruvesi, Urpo Pietikäinen
  41. 2010 Haapajärvi, Urpo Pietikäinen
  42. 2011 Lahti, Urpo Pietikäinen
  43. 2012 Iisalmi, Urpo Pietikäinen
  44. 2013 Oulu, Urpo Pietikäinen
  45. 2014 Juva, Urpo Pietikäinen
  46. 2015 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  47. 2016 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  48. 2017 Tallinna, Urpo Pietikäinen
  49. 2018 Muonio, Urpo Pietikäinen
  50. 2019 Kiuruvesi, Urpo Pietikäinen
  51. 2020 Kokousta ei pidetty
  52. 2021 Kokousta ei pidetty

Suvun juuret


Pietikäisiä

Tässä esittelemme muutamia Pietikäisiä, eläviä ja edesmenneitä.
  • Helena Koivunurmi, o.s. Pietikäinen

  • Helena Koivunurmi, o.s. Pietikäinen, on ollut lukuisten luottamustehtäviensä lisäksi Pietikäisten Sukuseuran hallituksen jäsen.
    Hän arvosti sukuseuraa ja oli kiinnostunut sukuhistoriasta. Helena oli myös useissa sukukokouksissa mukana aivan seuran perustamisesta lähtien.

    Helenan muistokirjoitus
    Juho Pietikäinen

    Sanomalehti Kaleva kirjoitti Juhon 102-vuotispäivän kynnyksellä: Juho Pietikäisen mielestä pitkän iän salaisuus on myönteisessä elämänasenteessa.
    Lue Juho Pietikäisen, 10.2.1913 – 22.11.2018, elämästä tehty muistelma!


  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

  • Sirpa Pietikäinen (s. 1959) on viipurilaisen taidemaalari Erkki Pietikäisen (1925 - 2006) tytär. Hän toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajan 20 vuoden ajan. Aloittaessaan kansanedustajan työn hän oli noin 24-vuotias ja suoritti kauppakorkeakoulun tutkinnon, kauppatieteiden maisterin tutkinnon muutaman vuoden kuluttua. 1990-luvun alkupuolella Sirpa Pietikäinen toimi neljän vuoden ajan Esko Ahon hallituksen ympäristöministerinä. Vuodesta 2008 lähtien Sirpa Pietikäinen on toiminut europarlamentaarikkona.


  • Laivahistoroitsija Matti Pietikäinen

  • Kauppatieteiden maisteri, kirjailija ja laivahistoriantutkija Matti Pietikäinen kuoli 78-vuotiaana pitkällisen sairauden murtamana Helsingissä 6. huhtikuuta 2015. Kansainvälisesti tunnetun laivahistorioitsija Pietikäisen työelämä liittyi myös aina jotenkin merenkulkuun.


  • Mäkihypyn maailmanmestari Matti Pietikäinen

  • Kiveenhakatut-sarjassa tutustutaan mäkihyppääjä Matti Pietikäiseen ja Pietikäisen veljeksiin, joiden elämänvaiheista eivät tarinat lopu - varsin moni hyvä juttu on kuitenkin vain osin totta. Radio-ohjelma kestää 29 minuuttia.


  • Kirjailija Heikki Lounaja

  • Heikki Lounaja (ent. Lilja, sukutaulu 559) syntyi Kiuruvedellä vuonna 1912. Kirjalliset harrastuksensa hän aloitti jo keskikouluaikana. Esikoisteos Pitkin varsitietä ilmestyi 1950. Kirja on savotta- ja uittoromaani sekä Kainuun syrjäseutujen asukkaiden kuvaus 1930-luvulta. Teosta pidettiin yhtenä parhaimmista sinä vuonna ilmestyneistä esikoiskirjoista. 1950-luvulla Lounaja oli pohjoisten paikalliskirjailijoiden tärkeimpiä edustajia. Heikki Lounajaa pidetään ensimmäisenä kainuistina. Kainuisteihin kuului myöhemmin myös Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio.
    Vuonna 2004 julkaistiin Aimo Lounajan isästään Heikki Lounajasta kirjoittama teos "Heikki Lounaja - Viisikymmentäluvun kirjallinen komeetta. Elämäkerta tukkilaisten, savottojen ja tervamiesten sekä Kainuun selkosten ja kansan kirjailijasta". Heikki Lounajan äiti oli kiuruvetinen Kaisa Stiina Pietikäinen. (Sukutaulu 558).


  • Abraham Pietikäinen, mallikoulun johtaja ja lastenkirjailija

  • Kiuruvedeltä kotoisin oleva Abraham Pietikäinen (1848 - 1911, Taulu 462) oli Sortavalan poikamallikoulun, seminaarin harjoituskoulun ensimmäinen johtaja. Tässä virassa Abraham oli suurimman osan 40-vuotisesta työurastaan. Lisäksi hän oli johtajana Sortavalassa toimineessa kiertokoulunopettajain valmistuslaitoksessa ja Sortavalan käsityöläiskoulussa. Ennen Sortavalaan muuttamista Abraham Pietikäinen työskenteli 12 vuotta Lohjalla, jossa hän avioitui tyttökansakoulun opettajattarena toimineen Ida Landzettin kanssa.
    Kirjallisella alallakin hän on toiminut. Hän julkaisi mm. "Koulun koraali- ja virsikirjan", kirjasarjan "Runoja lapsille" - 6 vihkoa koulussa luettavaksi sekä "Musiikkiopin alkeet, koulunuorisoa ja itsekseen oppivia varten".


  • Perinteentutkija Anna-Liisa Tenhunen

  • Anna-Liisa Tenhunen on julkaissut 3 kirjaa sekä lukuisia artikkeleita eri aiheista.

    • Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1051, SKS, 2006)
    • Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen: Kantele (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1225/Tieto; SKS 2010)
    • Arja Kastinen, Rauno Nieminen ja Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi, karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa. Temps Oy, 2013



    Henkilökuvia suvusta



  • Kiuruvedeltä Limaan Suurlähettiläs Jukka Pietikäinen on kotonaan Latinalaisessa Amerikassa. Hän on ollut UM:n palveluksessa yli 30 vuotta.
    kirjoittanut Leila Pietikäinen

  • Suomen Perun, Bolivian ja Ecuadorin suurlähettiläs Jukka Pietikäinen ehti hädin tuskin kotiutua uuteen asemapaikkaansa Perun Limassa kesällä 2019, kun korona iski voimalla.
    - Tulin tänne mieliala todella korkealla ja kaikki lähti liikkeelle hienosti. Suomea arvostetaan monella tapaa ja kauppakin käy varsin mukavasti. Sitten tuli korona.
    - Kuvat esimerkiksi Ecuadorin suurimmasta kaupungista, Guayaquilista olivat kuin kauhuelokuvasta. Ihmisiä kuoli tuhansittain eikä ruumiita ehditty kerätä kaduilta. Suurlähetystön työ muuttui kertaheitolla suomalaisten evakuointioperaatioksi kaikista kolmesta toimialueen maasta.
    - Teimme töitä viisi-kuusi viikkoa ilman vapaapäiviä. Etelä-Amerikka on yhä tilastollisesti pahinta korona-aluetta maailmassa.
    - Perun tilanne on maailman pahin, myös Ecuador ja Bolivia ovat kärkivaltioiden joukossa kuolleisuudessa. Onneksi tilanne on nyt laantumassa.


    Rajusta alusta huolimatta Pietikäinen on nyt sillä alueella, missä parhaiten viihtyy ja tekee sitä työtä, jota on aina halunnut tehdä.
    - Ulkomaat ovat kiehtoneet minua lapsesta asti, etenkin Latinalainen Amerikka viehättää. Kiinnostuksen taustalla on intohimoinen lukuharrastukseni lapsena. Luin erityisesti seikkailukirjoja, jotka kertoivat Pohjois-Amerikan erämaista, Etelä-Amerikan viidakoista, Andien vuoristosta… Nuorena aikuisena Pietikäinen kiinnostui maailmanpolitiikasta ja kehitysmaaproblematiikasta.
    - Halusin nähdä ja vaikuttaa. Se, että pääsin tekemään maatamme tunnetuksi, oli aikamoinen etuoikeus ja samalla haaste.


    Jukka Pietikäinen
    Suomen suurlähetttiläs Jukka Pietikäinen luovuttaa valtuuskirjeen Perun presidentille kesällä 2019. - Tämän komennuksen jälkeen edessä ovat eläkeläisen päivät ja pitää yrittää tehdä kaikkensa, että olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa aloittamaan ne.

    Pietikäisen ura ulkoministeriössä on pitkä.
    - Olen viettänyt suuren osan elämästäni, 21 vuotta, Atlantin toisella puolella. Sain ulkomailla työskentelylle lentävän lähdön, kun kesken ministeriön osastoharjoittelun minut lähetettiin syksyksi 1985 New Yorkiin YK-edustustomme yleiskokousvahvistukseksi, ns. ”yleiskokousmopoksi”. Tehtävänä oli istua ilta- ja yöistunnot, jotta vanhemmat kollegat ehtivät käydä muutaman tunnin kotonaan.

    New Yorkista Pietikäinen siirtyi Wieniin edustustoharjoitteluun, sieltä Suomen kautta ensimmäiselle ulkomaanpostille Kolumbiaan elokuussa 1986.
    - En epäillyt hetkeäkään lähteä Bogotaan, vaikka se tunnettiin silloin maailman murhapääkaupunkina. Pietikäinen tykkäsi kuitenkin niin paljon kolmevuotisesta Bogotan pestistään, että hakeutui sinne uudelleen kahden vuoden Sveitsin komennuksen jälkeen 1991.
    - Sillä kertaa menin Kolumbiaan YK:n huumejärjestön apulaismaaedustajana, jossa tehtävässä olin kaksi vuotta.
    Tilanne oli Kolumbiassa edelleen vaikea, sillä huumekartellien terrorismi ja sissisota olivat kiihkeimmillään.
    Kolumbiassa Pietikäinen sanoo oppineensa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien - varsinkin niiden puuttumisen – merkityksen.
    - Sota on aina kaikkialla julmaa ja ratsuväki raakaa.

    Kolumbiasta Pietikäinen siirtyi Espanjaan Suomen ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden alussa 1995. Sitten oli vuorossa jälleen New York, jossa hän vastasi Euroopan turvallisuuskysymyksistä. Sen jälkeen Meksiko, sitten Argentiina ja siellä ensimmäinen päällikköpaikka.
    - Se ei ollut tehtävänä helppo, sillä suhteita hiersi rajajoelle Uruguayn puolelle rakennettu, suomalaisten omistama Botnia-sellutehdas. Sen jälkeen taas New York, josta hän kävi pääkonsulina 37 itäisessä ja keskilännen osavaltiossa. Sitten Pietikäinen oli kolme vuotta Karibian alueen kiertävänä suurlähettiläänä 15 maassa Helsingistä.
    - Nyt lopuksi vielä Peru ennen eläköitymistä. Kaikki mielenkiintoisia.

    Pietikäinen pitää työtään niin monipuolisena, ettei siihen voi kyllästyä. Asemapaikan vaihtuminen säännöllisin väliajoin on sekä hyvä että huono asia.
    - Vaikka paljon opittua seuraa mukana paikasta toiseen, sosiaaliset suhteet, maan kulttuuri ja kaikki kanssakäyminen on aina aloitettava alusta. Mutta mahdollisuus oppia koko ajan uutta pitää virkeänä. Hankalinta työssä on vaivalla rakennettujen sosiaalisten suhteiden katkeaminen, kun lähdön hetki koittaa.
    - Vaatii myös työtä pitää kotimaan ihmissuhteita yllä, kun on aina itse poissa. Perheelle tämä on kuluttavaa eikä avioero ole aivan tuntematon tämän uran valinneille, kuten minulle.


    Suurlähettiläs käy Suomessa joka kesä, on käynyt siitä asti, kun aloitti työt UM:ssä.
    - Lomasta suurimman osan olen aina viettänyt Kiuruvedellä. En ole käynyt lomilla ulkomailla. Hän sanoo kaipaavansa kotimaasta eniten luonnonrauhaa ja kesää.
    - Ja toki se tavallinen kombo; ruisleipä, salmiakki ja lenkkimakkara on kovaa valuuttaa aina ulkomailla.

    TIETO:
    Jukka Pietikäinen 64v.
    Syntyisin Kiuruvedeltä. Asuu nyt Perussa.
    Perhe: kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta.
    Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.
    Työ: Suomen suurlähettiläs Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, asemapaikkana Lima.
    Harrastukset: ”Työ on ollut pääasiallinen harrastuskin, koska se on sen verran kokonaisvaltaista. Viime aikoina onneksi kevyt ulkoilu ja tenniksen pariin palaaminen ovat löytäneet enemmän tilaa elämässä. Minulle niin tärkeä lukeminen sen sijaan on jäänyt hävyttömän vähälle viime vuosina”.

  • Juho Pietikäinen (s. 10.2.1913 - k.22.11.2018)

  • Lue Juho Pietikäisen, 10.2.1913 – 22.11.2018, elämästä tehty muistelma.

  • Kerttu Lukkarinen, e. Saksman, os. Pietikäinen (s. 30.12.1905 - k.13.3.1985)

  • s. 30.12.1905 - k.13.3.1985 (Arton kirjassa taulu 2605)

    Kerttu oli kymmenpäisen lapsikatraan neljänneksi nuorin ja oli vajaan 14 vuoden ikäinen, kun äiti Maria kuoli. Muutaman vuoden kuluttua äidin kuolemasta Kerttu hakeutui karjakkokouluun Maaningan Halolaan. Koulun jälkeen hän toimi karjakkona ensin Halolassa ja sitten kauppias J P Nousiaisen taloissa Pielavedellä.

    Avioiduttuaan Jylhän Kiviniemestä syntyisin olevan Paavo Saksmanin kanssa he asuivat aluksi Taipaleen kylällä Levässä ja Leväniemessä, joissa syntyivät Akseli ja Maila ja sitten Virranniemessä, jossa syntyi Maija. Seuraavaksi vajaan vuoden Paavon kotona, josta muuttivat Vaaraslahteen ”hyyryläisiksi” ja samalla hankkivat pientilan, Rauhalan, jossa aloittivat oma kodin rakentamisen. Alpo ja Paavo syntyivät Rauhalassa. Elantoa tuli pihapiiriin raivatuista pelloista ja muutamasta lehmästä. Kerttu kierteli kotitöiden ohella karjakkona taloissa.
    Tuli sota-ajat ja Paavo joutui lähtemään sotaan, talvisotaan syksyllä 1939 ja sitten jatkosotaan kesäkuussa 1941. Jatkosotaa ehti olla pari viikkoa, kun kantautui tieto16 pielaveteläisen miehen kaatumisesta. Ns. pielavetisten pataljoonassa III/JR 52:ssa Kolvasjärvellä oli kaksi Paavo Saksmania ja tuli tieto, että toinen Paavoista on kaatunut. Kirkkoherra Veikkola oli kutsunut tämän ”toisen” Paavon kihlatun tarkistamaan asiaa syntymäajoista. Tulevan parin kannalta tapaus sai onnellisen lopun. Kerttu ei vielä tässä vaiheessa tiennyt kaatumisesta mitään. Kunnes… kesäisen päivän illalla Kerttu oli sattumalta kävelemässä ystävänsä Hauta-ahon Mirjamin kanssa Vaaraslahden kylätiellä. Kaatuneita tuova kuorma-auto tuli Kiuruveden suunnalta kylälle ja pysähtyi. Paikalla olleet menivät katsomaan auton lavalla olevia arkkuja, niin myös Kerttu.
    Lavalla oli hänen Paavonsa arkku. Järkytys oli suuri ja suru sanoin kuvaamaton. Tieto kaatumisesta ei ehtinyt tulla hänelle seurakunnalta ennen vainajaa. Siitä alkoi perheen selviytymiskamppailu ja lasten kasvatus ilman isää.
    Työtä oli tehtävä yötä myöten niin kotona, kuin myös muualla. Kerttu toimi lähikylillä Kansanhuollon nimeämänä tarkkailukarjakkona. Tällöin vanhimmat lapset hoitivat pienempiä ja kaikkeen työhön oli tartuttava jo pienenä. Mutta… vanhimpien lasten apu alkoi hiipua. Maila sairastui keuhkotautiin ja menehtyi rippikouluiässä.

    Sota päättyi syyskuussa 1944 ja miehet palasivat rintamalta. Niin myös Koskelaan, lähes naapuriin palasi sotareissultaan nuorimies Iisakki Lukkarinen. Kertulla lienee ollut miehinen apu tuiki tarpeen talouden pyörittämisessä ja orvoksi jääneen lapsikatraan huoltamisessa. Naapurin mies tuli apuun. Iisakin auteltua aluksi Kerttua miesten töissä, he päätyivät lopulta aviopariksi v. 1947 ja lapsia syntyi Marja Liisa ja Hannu.

    Koskelan veljessarjasta tuli Kertun perheeseen toinenkin Lukkarinen. Veikko Johannes avioitui Kertun tyttären Maija Sofian kanssa yhdeksän vuotta myöhemmin.

    Pietikäisten vahva geeniperimä näkyy Kertunkin jälkipolvissa. Kasvonpiirteinä ja raivaajasuvun sitkeytenä määrätietoisesti puurtaen nykyisessä työelämässä.

    Mikko Raatikainen
    Mikko on Kertun tyttären Marjan puoliso




Pietikäisten sukuhistoria

Katsaus Pietikäisten suvun Pohjoisimman Savon seutuhistoriaan
"Sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle tilalle, niin että emme voineet siinä enää elää. Sen vuoksi erosimme toisistamme ja rakensimme taloja takamaillemme."

Tämä on ote Savon talonpoikien valituskirjelmästä kuninkaalleen Kustaa Vaasalle vuonna 1545. Aiheen tähän valituskirjelmään talonpojat saivat Kustaa Vaasan tänne lähettämän Clemetti-kirjurin toimenpiteistä. Ei nimittäin riittänyt, että talonpojat onnistuivat maksamaan raskaan veronsa, heitä rangaistiinkin, koska he olivat luvatta ottaneet haltuunsa kruunun maita ja viljelleet niitä. Valituskirjelmä on dokumentti Pohjois-Savon asuttamisesta ja myös Pietikäisten suvun vaiheista. Se on sukumme historiaan hyvin läheisesti liittyvä asiakirja. Kun vielä palautamme mieliimme samassa talonpoikien valituskirjelmässä mainitun toisen Lapinkorpeen siirtymisen syyn, raskaan verotuksen, alkavat selkiintyä ne syyt, jotka olivat ratkaisseet esi-isiemme rintamailta lähdön kauaksi tuntemattomaan erämaahan, kamppailemaan armotonta luontoa vastaan, uudisasukkaana alueelle, joka ennen oli ollut vain erästäjien käyntien kohteena.

Kuten tunnettua, valtakunnan itäraja oli 1500-luvun alkupuolella varsin epämääräinen käsite. Virallisesti se kulki Pohjois-Savossa Pielaveden Rautalammin vesistöä pitkin Suonenjoelle ja edelleen vesiä myöten Savonlinnaan ja siitä etelään. Uudisasutus ei juuri rajasta tiennyt, eivätkä siitä tienneet - tai ei tahtoneet tietää myöskään Ruotsin kruunun tänne lähettämät virkamiehet. Rintamailta tänne muuttanut uudisasukas maksoi veronsa, sikäli kun maksoi, sen kantatalon verojen mukana, mistä hän alun perin oli lähtenyt ja jonka takamaille hän tupansa oli rakentanut. Tämä tilanne jatkui aina Tavisalmen hallintopitäjän perustamiseen, eli vuoteen 1548 saakka. Asiakirjat, jotka luovat valaistusta ja tuovat tietoa kyseessä olevalta ajalta ovat voutien pitämät veronkantoluettelot. Niitä on tallessa vuodesta 1540 lähtien ja niiden sisältämien tietojen mukaan on mahdollista seurata myös oman sukumme vaiheita aina 1540-luvulta näihin päiviin saakka. Ne eivät suorastaan kerro kuka ja koska tänne ensiksi muutti, eikä niistä käy ilmi muuttajien lukumääräkään, mutta päättelemällä ja vertailemalla eri tietolähteiden tietoja päästään uskoakseni melko tarkkaan tulokseen.



Lue lisää täältä.



















Närhin sukuhaara

Närhin suvun haara

14.3.1835 syntyi Kiuruveden Rapakkojoella Pekka Laurinpoika Pietikäiselle (Sukutaulu 553) ja Margareta Tuomaalalle potra poika, joka sai kasteessa 20.3.1835 Kiuruvedellä nimeksi Antti Pekanpoika Pietikäinen (Sukutaulu 606).



Vuosina 1853-55 Venäjän maan hallitsija kutsui nuoria miehiä armeijaansa. Ja kun käsky oli joka toisesta talosta (torpasta) nuorimies, osui arpa Antti Pietikäiseen. Niinpä Antti astui venäjän armeijaan Kuopion kasarmille. Perimätiedon mukaan venäläinen ei osannut (oli vaikea) lausua pitkiä –nen päätteisiä suomalaisia sukunimiä. Niinpä se antoi kaikille tällaisille sotilaille uudet nimet, sotilasnimet, kuten metso, karhu, kivi, jne. Ja Antti Pietikäisestä tuli Antti Närhi. Kun armeija tuli käytyä ja Antti palasi takaisin Kiuruvedelle, kirkonkirjoihin merkittiin uusi sukunimi. Tämä siksi että tsaari löytäisi sodan syttyessä kouluttamansa sotilaat. Antti asettui Kiuruvedelle sotilaan arvolla, mutta ajan hengen mukaan alkoi harjoittaa maanviljelystä (Kiuruvesi Kalliokylä n:o 12. Aittomäki). - 26.12.1856 Antti (21v) vihittiin Anna Kaisa Maria Wäisäsen (19v) kanssa. Heille syntyi kolme lasta.
  • 19.12.1857 Johan, joka kuoli 15v5kk ikäisenä 27.5.1873.
  • 25.10.1859 Antti Antinpoika
  • 12.12.1862 Oskar Henrik joka kuoli 2v3kk ikäisenä 18.3.1865.
Antti Antinpoika kasvoi kivimieheksi rakentaen kivisiltoja, navettoja jne.. Hän oli kivityömiehenä rautatietyömaalla Elisenvaarasta Sortavalaan. Hän oli myös rakentamassa mm. Pieksämäki-Haapamäki rautatien kivisiltoja.



Elisenvaara-Sortavalan aikana hän tutustui ja meni naimisiin ( 21.5.1891 Jaakkima ) Anna Heinosen kanssa. Samalla reissulla syntyivät lapset Antti, Aata ja Tyyne. Perhe asettui asumaan Kiuruvedelle Löytölään, jossa syntyivät Anni ja Kaisa. Antti osti ”Sianselän” n.1900 (Selkälä). Täällä perheeseen syntyi Saara, Lyydia, Juhana, Heikki ja Hilja. Näin ”Sianselästä” alkoi Pietikäinen/Närhi-sukuhaaran leviäminen.

Galleria

Kuvia sukukokouksista, sukulaisista jne.



Materiaalipankki

Lomakkeet· Sukutuotteet

Lomakkeet

Tänne tulee lomakkeet ja tuodaan ilmi niiden käyttötarkoitus, täyttöohjeet sekä toimitusohjeet. Huom! linkit lomakkeisiin eivät vielä toimi [22.8.2018]




Tuotteet

Myynnissä olevat Sukutuotteet



Sukukirjoja myynnissä!

Pietikäisten Ylä-Savon sukuhaara II -kirjaa voi ostaa:

  • Kiuruvedeltä Kirsti Pietikäiseltä puh. 044 328 5518.
  • Pielavedellä Ensio Pietikäiseltä puh 040 709 5133.
  • Postitse arjapieves(a)gmail.com tai puh. 050 414 2184.
Sukukirjan hinta 65 euroa, jäsenille 60 euroa.
Sukuseuran tilinumero FI59 5158 1520 0226 48.


Pietikäisten Juvan sukuhaaran sukukirjaa voi ostaa.:

Sukukirjan hinta 35 euroa.
Sukuseuran tilinumero FI59 5158 1520 0226 48.


Salkoviiri

Salkoviiri 50€+postimaksu

  • Viirejä voi ostaaa postitse Arja Pietikäinen-Vesalalta arjapieves(a)gmail.com tai puh. 050 414 2184.


  • Postikortti

    1 eur/kpl, 5 korttia neljällä eurolla.



    Pietikäisten Sukuseuran hallitus ja yhteystiedot

    Hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2022 - 2023

    • Sukuseuran esimies
    • Arja Pietikäinen-Vesala
      email: arjapieves(a)gmail.com
      puh: 050 414 2184

    • Varapuheenjohtaja, sukututkija
    • Arto Pietikäinen
      email: arto.pietikainen(a)kolumbus.fi
      puh: 050 - 574 7506
      Lehmustie 17 a 2, 00780 Helsinki

    • Sihteeri
    • Kirsti Pietikäinen
      email: sihteeri(a)pietikaistensukuseura.fi, kirsti.pietikainen(a)hotmail.com
      puh: 044 328 5518

    • Hallituksen jäsentiedot
    • Ensio Pietikäinen
      Kristiina Pietikäinen
      Leila Pietikäinen
      Petri Pietikäinen

    • Varajäsenet
    • Esa Palsi
      Marja Pietikäinen

    • Verkkosivujen ylläpito
    • Hanna Tossavainen os. Pietikäinen
      email: kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi