Verkkosivujen tarkoituksena on tarjota tietoa Pietikäisten sukuseurasta sekä seuran toiminnasta.
Pietikäisten Sukuseuran vuosikokouksesta kirjoitettiin juttu Luoteis-Lappi -lehteen.
Voit lukea jutun täältä.
Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä kulttuuritalolla, lauantaina 20.7.2019.
Laitathan päivän jo kalenteriisi!
Pietikäisten Sukuseuran vuosikokouksesta kirjoitettiin juttu Luoteis-Lappi -lehteen.
Voit lukea jutun täältä.
Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä kulttuuritalolla, lauantaina 20.7.2019.
Laitathan päivän jo kalenteriisi!
Onko sinulla onnistunut otos Sukukokousmatkalta ja haluaisit jakaa sen muiden sukulaisten kanssa?
Toimita kuva(t) saatesanojen kera osoitteeseen kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi, niin kuva lisätään verkkosivuille nähtäväksi.
Lähettämällä kuvan Sukuseuralle, annat suostumuksesi kuvan käyttöön Pietikäisten Sukuseuran verkkosivuilla.
Pietikäisten Sukuseuran Muonion matka 27.-29.7.2018 sujui erinomaisesti; sää oli loistava, Harrinivan ympäristö mieltä hivelevän kaunis, saimme ystävällisen vastaanoton ja jopa sääskiä oli kuulemma tavanomaista
vähemmän.
Paikalliset sukulaiset olivat järjestäneet meille erittäin mielenkiintoisen ja monipuolisen tutustumisohjelman. Nähtävää ja kuultavaa tarjottiin runsain mitoin.
Kiitoksemme kaikille sukutapaamiseen osallistuneille. Oli oikein miellyttävää tavata ja tutustua!
Matkalle lähtöä varten olemme suunnitelleet yhteistä linja-autokyytiä.
Kyyti lähtee Kuopiosta perjantaina 27.7.2018 kello 6:00. Paluu sunnuntaina 29.7.2018 Kuopioon illaksi.
Reitti: Kuopio - Pielavesi - Kiuruvesi - (mahdollisesti) Siikalatva [Pukkilan ABC] - Oulu - Kemi - Muonio.
Matkan hinnaksi tulee 150-200 €/hlö majoittumisineen puolihoidolla. Pelkän matkan hinnaksi tulee 50-100 €/hlö riippuen osallistujien määrästä sekä matkan pituudesta. Lue lisää
Juhosta aiemmin julkaistun jutun voit lukea täältä.
Yhdistys on perustettu 14. kesäkuuta 1970, jolloin on pidetty myös kokous, jossa päätettiin sukuseuran perustamisesta ja ensimmäisestä sukukokouksesta.
Ensimmäinen sukukokous pidettiin Kiuruvedellä 26.7.1970 kello 12 alkaen, läsnä oli 70 osanottajaa.
Pietikäisten Sukuseura ry:n rekisteriseloste on luettavissa pdf-tiedostona.
Pietikäisten Sukuseura ry:n säännöt on luettavissa pdf-tiedostona.
Pietikäisten Sukuseura ry:n jäseneksi pääsevät kaikki Pietikäisinä tai siitä eronneiden sukuhaarojen jäseninä syntyneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
Seuran toimintaan voit osallistua varsinaisena jäsenenä tai perhejäsenenä; samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa elävät muut perheenjäsenet ovat perhejäseniä.
Vuonna 2018 jäsenmaksu on 20€ varsinaiselta jäseneltä ja 0€ perhejäseneltä
Jäsenyys tuo oikeuden kokouksiin osallistumiseen ja päätösvaltaan kokouksissa sekä alennuksen sukuhistoriasta.
Jäsenmaksuilla ja sukutuotteiden myynnillä katetaan sukuseuran toiminnan kustannuksia, esimerkiksi sukutapahtumien ohjelmasta ja sukututkimuksesta aiheutuvia menoja.
Jos haluat Pietikäisten Sukuseuran jäseneksi, maksa jäsenmaksu ja täytä Sukutieto-lomake ja Elämänkertatietoja keräävä lomake.
Lomakkeet tulee toimittaa lomakkeissa mainitulle sukutietojen kerääjälle. Täytäthän lomakkeet myös siinäkin tapauksessa, että huomaat omiesi tai omaistesi tietojen puuttuvan Pietikäisten Ylä-Savon sukuhaara -kirjasta tai Pietikäisten Juvan sukuhaara -kirjasta.
Sukukokousten pitovuosi, pitopaikka ja esimies
Juho Pietikäinen 104 vuotta
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen (s. 1959) on viipurilaisen taidemaalari Erkki Pietikäisen (1925 - 2006) tytär. Hän toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajan 20 vuoden ajan. Aloittaessaan kansanedustajan työn hän oli noin 24-vuotias ja suoritti kauppakorkeakoulun tutkinnon, kauppatieteiden maisterin tutkinnon muutaman vuoden kuluttua. 1990-luvun alkupuolella Sirpa Pietikäinen toimi neljän vuoden ajan Esko Ahon hallituksen ympäristöministerinä. Vuodesta 2008 lähtien Sirpa Pietikäinen on toiminut europarlamentaarikkona.
Laivahistoroitsija Matti Pietikäinen
Kauppatieteiden maisteri, kirjailija ja laivahistoriantutkija Matti Pietikäinen kuoli 78-vuotiaana pitkällisen sairauden murtamana Helsingissä 6. huhtikuuta 2015. Kansainvälisesti tunnetun laivahistorioitsija Pietikäisen työelämä liittyi myös aina jotenkin merenkulkuun.
Mäkihypyn maailmanmestari Matti Pietikäinen
Kiveenhakatut-sarjassa tutustutaan mäkihyppääjä Matti Pietikäiseen ja Pietikäisen veljeksiin, joiden elämänvaiheista eivät tarinat lopu - varsin moni hyvä juttu on kuitenkin vain osin totta. Radio-ohjelma kestää 29 minuuttia.
Kirjailija Heikki Lounaja
Heikki Lounaja (ent. Lilja, sukutaulu 559) syntyi Kiuruvedellä vuonna 1912. Kirjalliset harrastuksensa hän aloitti jo keskikouluaikana. Esikoisteos Pitkin varsitietä ilmestyi 1950. Kirja on savotta- ja uittoromaani sekä Kainuun syrjäseutujen asukkaiden kuvaus 1930-luvulta. Teosta pidettiin yhtenä parhaimmista sinä vuonna ilmestyneistä esikoiskirjoista. 1950-luvulla Lounaja oli pohjoisten paikalliskirjailijoiden tärkeimpiä edustajia.
Heikki Lounajaa pidetään ensimmäisenä kainuistina. Kainuisteihin kuului myöhemmin myös Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio.
Vuonna 2004 julkaistiin Aimo Lounajan isästään Heikki Lounajasta kirjoittama teos "Heikki Lounaja - Viisikymmentäluvun kirjallinen komeetta.
Elämäkerta tukkilaisten, savottojen ja tervamiesten sekä Kainuun selkosten ja kansan kirjailijasta".
Heikki Lounajan äiti oli kiuruvetinen Kaisa Stiina Pietikäinen. (Sukutaulu 558).
Abraham Pietikäinen, mallikoulun johtaja ja lastenkirjailija
Kiuruvedeltä kotoisin oleva Abraham Pietikäinen (1848 - 1911, Taulu 462) oli Sortavalan poikamallikoulun, seminaarin harjoituskoulun ensimmäinen johtaja.
Tässä virassa Abraham oli suurimman osan 40-vuotisesta työurastaan. Lisäksi hän oli johtajana Sortavalassa toimineessa kiertokoulunopettajain valmistuslaitoksessa ja Sortavalan käsityöläiskoulussa.
Ennen Sortavalaan muuttamista Abraham Pietikäinen työskenteli 12 vuotta Lohjalla, jossa hän avioitui tyttökansakoulun opettajattarena toimineen Ida Landzettin kanssa.
Kirjallisella alallakin hän on toiminut. Hän julkaisi mm. "Koulun koraali- ja virsikirjan", kirjasarjan
"Runoja lapsille" - 6 vihkoa koulussa luettavaksi sekä "Musiikkiopin alkeet, koulunuorisoa ja itsekseen oppivia varten".
Perinteentutkija Anna-Liisa Tenhunen
Anna-Liisa Tenhunen on julkaissut 3 kirjaa sekä lukuisia artikkeleita eri aiheista.
Tämä on ote Savon talonpoikien valituskirjelmästä kuninkaalleen Kustaa Vaasalle vuonna 1545. Aiheen tähän valituskirjelmään talonpojat saivat Kustaa Vaasan tänne lähettämän Clemetti-kirjurin toimenpiteistä. Ei nimittäin riittänyt, että talonpojat onnistuivat maksamaan raskaan veronsa, heitä rangaistiinkin, koska he olivat luvatta ottaneet haltuunsa kruunun maita ja viljelleet niitä. Valituskirjelmä on dokumentti Pohjois-Savon asuttamisesta ja myös Pietikäisten suvun vaiheista. Se on sukumme historiaan hyvin läheisesti liittyvä asiakirja. Kun vielä palautamme mieliimme samassa talonpoikien valituskirjelmässä mainitun toisen Lapinkorpeen siirtymisen syyn, raskaan verotuksen, alkavat selkiintyä ne syyt, jotka olivat ratkaisseet esi-isiemme rintamailta lähdön kauaksi tuntemattomaan erämaahan, kamppailemaan armotonta luontoa vastaan, uudisasukkaana alueelle, joka ennen oli ollut vain erästäjien käyntien kohteena.
Kuten tunnettua, valtakunnan itäraja oli 1500-luvun alkupuolella varsin epämääräinen käsite. Virallisesti se kulki Pohjois-Savossa Pielaveden Rautalammin vesistöä pitkin Suonenjoelle ja edelleen vesiä myöten Savonlinnaan ja siitä etelään. Uudisasutus ei juuri rajasta tiennyt, eivätkä siitä tienneet - tai ei tahtoneet tietää myöskään Ruotsin kruunun tänne lähettämät virkamiehet. Rintamailta tänne muuttanut uudisasukas maksoi veronsa, sikäli kun maksoi, sen kantatalon verojen mukana, mistä hän alun perin oli lähtenyt ja jonka takamaille hän tupansa oli rakentanut. Tämä tilanne jatkui aina Tavisalmen hallintopitäjän perustamiseen, eli vuoteen 1548 saakka. Asiakirjat, jotka luovat valaistusta ja tuovat tietoa kyseessä olevalta ajalta ovat voutien pitämät veronkantoluettelot. Niitä on tallessa vuodesta 1540 lähtien ja niiden sisältämien tietojen mukaan on mahdollista seurata myös oman sukumme vaiheita aina 1540-luvulta näihin päiviin saakka. Ne eivät suorastaan kerro kuka ja koska tänne ensiksi muutti, eikä niistä käy ilmi muuttajien lukumääräkään, mutta päättelemällä ja vertailemalla eri tietolähteiden tietoja päästään uskoakseni melko tarkkaan tulokseen.
14.3.1835 syntyi Kiuruveden Rapakkojoella Pekka Laurinpoika Pietikäiselle (Sukutaulu 553) ja Margareta Tuomaalalle potra poika, joka sai kasteessa 20.3.1835 Kiuruvedellä nimeksi Antti Pekanpoika Pietikäinen (Sukutaulu 606).
Elisenvaara-Sortavalan aikana hän tutustui ja meni naimisiin ( 21.5.1891 Jaakkima ) Anna Heinosen kanssa. Samalla reissulla syntyivät lapset Antti, Aata ja Tyyne. Perhe asettui asumaan Kiuruvedelle Löytölään, jossa syntyivät Anni ja Kaisa. Antti osti ”Sianselän” n.1900 (Selkälä). Täällä perheeseen syntyi Saara, Lyydia, Juhana, Heikki ja Hilja. Näin ”Sianselästä” alkoi Pietikäinen/Närhi-sukuhaaran leviäminen.
Lomakkeet
Tähän tulee lomakkeet ja tuodaan ilmi niiden käyttötarkoitus, täyttöohjeet sekä toimitusohjeet.
Tuotteet
Tähän tulee sukutuotteet, niiden hinnat sekä tilausohjeet.
Hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2018 - 2019
Urpo Pietikäinen
email: urpo.pietikainen(a)dnainternet.net
puh: 040 - 678 8451
Arja Pietikäinen-Vesala
email: sihteeri(a)pietikaistensukuseura.fi, arjapieves(a)gmail.com
puh: 050 - 414 2184
Arto Pietikäinen
email: arto.pietikainen(a)kolumbus.fi
puh: 050 - 574 7506
Lehmustie 17 a 2, 00780 Helsinki
Anna-Liisa Tenhunen
Helena Koivunurmi
Terho Pietikäinen
Kristiina Pietikäinen
Petri Pietikäinen
Marja Pietikäinen
Hanna Tossavainen os. Pietikäinen
email: kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi