Pietikäisten Sukuseura ry

Vuosi 2018 on sukuseuramme 49. toimintavuosi · Jäseneksi

Verkkosivujen tarkoituksena on tarjota tietoa Pietikäisten sukuseurasta sekä seuran toiminnasta.


Uutisarkisto
Lisätty 22.8.2018

Pietikäiset tulivat Lappiin

Pietikäisten Sukuseuran vuosikokouksesta kirjoitettiin juttu Luoteis-Lappi -lehteen.
Voit lukea jutun täältä.



Lisätty 12.8.2018

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä kulttuuritalolla, lauantaina 20.7.2019.

Laitathan päivän jo kalenteriisi!




Lue lisää uutisia ja ilmoituksia täältä!




















Uutiset ja ilmoitukset

Lisätty 22.8.2018

Pietikäiset tulivat Lappiin

Pietikäisten Sukuseuran vuosikokouksesta kirjoitettiin juttu Luoteis-Lappi -lehteen.
Voit lukea jutun täältä.


Lisätty 12.8.2018

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä

Pietikäisten Sukuseuran 50. sukukokous pidetään Kiuruvedellä kulttuuritalolla, lauantaina 20.7.2019.

Laitathan päivän jo kalenteriisi!


Lisätty 10.8.2018

Kuvia sukukokouksesta?

Onko sinulla onnistunut otos Sukukokousmatkalta ja haluaisit jakaa sen muiden sukulaisten kanssa?

Toimita kuva(t) saatesanojen kera osoitteeseen kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi, niin kuva lisätään verkkosivuille nähtäväksi.
Lähettämällä kuvan Sukuseuralle, annat suostumuksesi kuvan käyttöön Pietikäisten Sukuseuran verkkosivuilla.


Lisätty 10.8.2018

Sukukokous 2018

Torassieppi
Torassieppi

Pietikäisten Sukuseuran Muonion matka 27.-29.7.2018 sujui erinomaisesti; sää oli loistava, Harrinivan ympäristö mieltä hivelevän kaunis, saimme ystävällisen vastaanoton ja jopa sääskiä oli kuulemma tavanomaista vähemmän.

Paikalliset sukulaiset olivat järjestäneet meille erittäin mielenkiintoisen ja monipuolisen tutustumisohjelman. Nähtävää ja kuultavaa tarjottiin runsain mitoin.

Kiitoksemme kaikille sukutapaamiseen osallistuneille. Oli oikein miellyttävää tavata ja tutustua!


Lisätty 28.2.2018

Matkalla sukukokoukseen 2018

Matkalle lähtöä varten olemme suunnitelleet yhteistä linja-autokyytiä. Kyyti lähtee Kuopiosta perjantaina 27.7.2018 kello 6:00. Paluu sunnuntaina 29.7.2018 Kuopioon illaksi.
Reitti: Kuopio - Pielavesi - Kiuruvesi - (mahdollisesti) Siikalatva [Pukkilan ABC] - Oulu - Kemi - Muonio.
Matkan hinnaksi tulee 150-200 €/hlö majoittumisineen puolihoidolla. Pelkän matkan hinnaksi tulee 50-100 €/hlö riippuen osallistujien määrästä sekä matkan pituudesta. Lue lisää



Lisätty 10.2.2018

Sukuseura onnittelee lämpimästi 105 vuotta täyttävää Juho Pietikäistä!


Juhosta aiemmin julkaistun jutun voit lukea täältä.



Lisätty 5.2.2018

Pietikäisten Sukuseura kokoontuu Muoniossa Harrinivassa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, 27.- 29.7.2018


AURORA CAMPFIRE, Harriniva
Aurora Campfire, Harriniva


Sukuseura

Sukuseuran synty · Rekisteriseloste · Säännöt · Jäseneksi · Sukukokoukset

Pietikäisten Sukuseura ry:n synty

Yhdistys on perustettu 14. kesäkuuta 1970, jolloin on pidetty myös kokous, jossa päätettiin sukuseuran perustamisesta ja ensimmäisestä sukukokouksesta.
Ensimmäinen sukukokous pidettiin Kiuruvedellä 26.7.1970 kello 12 alkaen, läsnä oli 70 osanottajaa.

Perustajajäsenet olivat:
  • Pietikäinen Toivo Johannes, Kiuruvesi
  • Pietikäinen Teuvo Ilmari, Kuopio
  • Pietikäinen Matti, Kiuruvesi
  • Pietikäinen Aake, Iisalmi
  • Pietikäinen Toivo, Pielavesi
Yhdistys hyväksyttiin jäsenrekisteriin 12.1.1971.


Pietikäisten Sukuseura ry:n rekisteriseloste

Pietikäisten Sukuseura ry:n rekisteriseloste on luettavissa pdf-tiedostona.

Pietikäisten Sukuseura ry:n säännöt

Pietikäisten Sukuseura ry:n säännöt on luettavissa pdf-tiedostona.

Pietikäisten Sukuseura ry:n jäseneksi

Pietikäisten Sukuseura ry:n jäseneksi pääsevät kaikki Pietikäisinä tai siitä eronneiden sukuhaarojen jäseninä syntyneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
Seuran toimintaan voit osallistua varsinaisena jäsenenä tai perhejäsenenä; samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa elävät muut perheenjäsenet ovat perhejäseniä.

Vuonna 2018 jäsenmaksu on 20€ varsinaiselta jäseneltä ja 0€ perhejäseneltä
Jäsenyys tuo oikeuden kokouksiin osallistumiseen ja päätösvaltaan kokouksissa sekä alennuksen sukuhistoriasta.
Jäsenmaksuilla ja sukutuotteiden myynnillä katetaan sukuseuran toiminnan kustannuksia, esimerkiksi sukutapahtumien ohjelmasta ja sukututkimuksesta aiheutuvia menoja.

Jos haluat Pietikäisten Sukuseuran jäseneksi, maksa jäsenmaksu ja täytä Sukutieto-lomake ja Elämänkertatietoja keräävä lomake.
Lomakkeet tulee toimittaa lomakkeissa mainitulle sukutietojen kerääjälle. Täytäthän lomakkeet myös siinäkin tapauksessa, että huomaat omiesi tai omaistesi tietojen puuttuvan Pietikäisten Ylä-Savon sukuhaara -kirjasta tai Pietikäisten Juvan sukuhaara -kirjasta.


Sukukokoukset

Sukukokousten pitovuosi, pitopaikka ja esimies

  1. 1970 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  2. 1971 Pielavesi, Toivo Pietikäinen
  3. 1972 Nilsiä, Toivo Pietikäinen
  4. 1973 Kuopio, Toivo Pietikäinen
  5. 1974 Iisalmi, Toivo Pietikäinen
  6. 1975 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  7. 1976 Oulu, Toivo Pietikäinen
  8. 1977 Juva, Toivo Pietikäinen
  9. 1978 Muonio, Toivo Pietikäinen
  10. 1979 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  11. 1980 Helsinki, Osmo Pietikäinen
  12. 1981 Pielavesi, Eino Pietikäinen
  13. 1982 Kuopio, Toivo Pietikäinen
  14. 1983 Varkaus, Toivo Pietikäinen
  15. 1984 Kiuruvesi, Toivo Pietikäinen
  16. 1985 Pielavesi, Toivo Pietikäinen
  17. 1986 Lapinlahti, Toivo Pietikäinen
  18. 1987 Tornio, Pertti Pietikäinen
  19. 1988 Varkaus, Pertti Pietikäinen
  20. 1989 Pielavesi, Kauko J Pietikäinen
  21. 1990 Savonlinna, Kauko J Pietikäinen
  22. 1991 Varkaus, Kauko J Pietikäinen
  23. 1992 Tuusniemi, Kauko J Pietikäinen
  24. 1993 Siilinjärvi, Esko Pietikäinen
  25. 1994 Kiuruvesi, Esko Pietikäinen
  26. 1995 Helsinki, Esko Pietikäinen
  27. 1996 Tampere, Esko Pietikäinen
  28. 1997 Juva, Urpo Pietikäinen
  29. 1998 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  30. 1999 Kiuruvesi, Urpo Pietikäinen
  31. 2000 Runni, Urpo Pietikäinen
  32. 2001 Muonio, Urpo Pietikäinen
  33. 2002 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  34. 2003 Pielavesi, Urpo Pietikäinen
  35. 2004 Mikkeli, Urpo Pietikäinen
  36. 2005 Hämeenlinna, Urpo Pietikäinen
  37. 2006 Tuusula, Urpo Pietikäinen
  38. 2007 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  39. 2008 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  40. 2009 Kiuruvesi, Urpo Pietikäinen
  41. 2010 Haapajärvi, Urpo Pietikäinen
  42. 2011 Lahti, Urpo Pietikäinen
  43. 2012 Iisalmi, Urpo Pietikäinen
  44. 2013 Oulu, Urpo Pietikäinen
  45. 2014 Juva, Urpo Pietikäinen
  46. 2015 Kuopio, Urpo Pietikäinen
  47. 2016 Helsinki, Urpo Pietikäinen
  48. 2017 Tallinna, Urpo Pietikäinen
  49. 2018 Muonio, Urpo Pietikäinen

Suvun juuret


Pietikäisiä

Tässä esittelemme muutamia Pietikäisiä, eläviä ja edesmenneitä.
  • Juho Pietikäinen 104 vuotta

  • Viereisessä kuvassa Haapajärvinen Juho (Johannes) Pietikäinen juhlii 101. syntymäpäiviään. Sanomalehti Kaleva kirjoitti Juhon 102-vuotispäivän kynnyksellä: Juho Pietikäisen mielestä pitkän iän salaisuus on myönteisessä elämänasenteessa.


  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

  • Sirpa Pietikäinen (s. 1959) on viipurilaisen taidemaalari Erkki Pietikäisen (1925 - 2006) tytär. Hän toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajan 20 vuoden ajan. Aloittaessaan kansanedustajan työn hän oli noin 24-vuotias ja suoritti kauppakorkeakoulun tutkinnon, kauppatieteiden maisterin tutkinnon muutaman vuoden kuluttua. 1990-luvun alkupuolella Sirpa Pietikäinen toimi neljän vuoden ajan Esko Ahon hallituksen ympäristöministerinä. Vuodesta 2008 lähtien Sirpa Pietikäinen on toiminut europarlamentaarikkona.


  • Laivahistoroitsija Matti Pietikäinen

  • Kauppatieteiden maisteri, kirjailija ja laivahistoriantutkija Matti Pietikäinen kuoli 78-vuotiaana pitkällisen sairauden murtamana Helsingissä 6. huhtikuuta 2015. Kansainvälisesti tunnetun laivahistorioitsija Pietikäisen työelämä liittyi myös aina jotenkin merenkulkuun.


  • Mäkihypyn maailmanmestari Matti Pietikäinen

  • Kiveenhakatut-sarjassa tutustutaan mäkihyppääjä Matti Pietikäiseen ja Pietikäisen veljeksiin, joiden elämänvaiheista eivät tarinat lopu - varsin moni hyvä juttu on kuitenkin vain osin totta. Radio-ohjelma kestää 29 minuuttia.


  • Kirjailija Heikki Lounaja

  • Heikki Lounaja (ent. Lilja, sukutaulu 559) syntyi Kiuruvedellä vuonna 1912. Kirjalliset harrastuksensa hän aloitti jo keskikouluaikana. Esikoisteos Pitkin varsitietä ilmestyi 1950. Kirja on savotta- ja uittoromaani sekä Kainuun syrjäseutujen asukkaiden kuvaus 1930-luvulta. Teosta pidettiin yhtenä parhaimmista sinä vuonna ilmestyneistä esikoiskirjoista. 1950-luvulla Lounaja oli pohjoisten paikalliskirjailijoiden tärkeimpiä edustajia. Heikki Lounajaa pidetään ensimmäisenä kainuistina. Kainuisteihin kuului myöhemmin myös Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio.
    Vuonna 2004 julkaistiin Aimo Lounajan isästään Heikki Lounajasta kirjoittama teos "Heikki Lounaja - Viisikymmentäluvun kirjallinen komeetta. Elämäkerta tukkilaisten, savottojen ja tervamiesten sekä Kainuun selkosten ja kansan kirjailijasta". Heikki Lounajan äiti oli kiuruvetinen Kaisa Stiina Pietikäinen. (Sukutaulu 558).


  • Abraham Pietikäinen, mallikoulun johtaja ja lastenkirjailija

  • Kiuruvedeltä kotoisin oleva Abraham Pietikäinen (1848 - 1911, Taulu 462) oli Sortavalan poikamallikoulun, seminaarin harjoituskoulun ensimmäinen johtaja. Tässä virassa Abraham oli suurimman osan 40-vuotisesta työurastaan. Lisäksi hän oli johtajana Sortavalassa toimineessa kiertokoulunopettajain valmistuslaitoksessa ja Sortavalan käsityöläiskoulussa. Ennen Sortavalaan muuttamista Abraham Pietikäinen työskenteli 12 vuotta Lohjalla, jossa hän avioitui tyttökansakoulun opettajattarena toimineen Ida Landzettin kanssa.
    Kirjallisella alallakin hän on toiminut. Hän julkaisi mm. "Koulun koraali- ja virsikirjan", kirjasarjan "Runoja lapsille" - 6 vihkoa koulussa luettavaksi sekä "Musiikkiopin alkeet, koulunuorisoa ja itsekseen oppivia varten".


  • Perinteentutkija Anna-Liisa Tenhunen

  • Anna-Liisa Tenhunen on julkaissut 3 kirjaa sekä lukuisia artikkeleita eri aiheista.

    • Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1051, SKS, 2006)
    • Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen: Kantele (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1225/Tieto; SKS 2010)
    • Arja Kastinen, Rauno Nieminen ja Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi, karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa. Temps Oy, 2013



Pietikäisten sukuhistoria

Katsaus Pietikäisten suvun Pohjoisimman Savon seutuhistoriaan
"Sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle tilalle, niin että emme voineet siinä enää elää. Sen vuoksi erosimme toisistamme ja rakensimme taloja takamaillemme."

Tämä on ote Savon talonpoikien valituskirjelmästä kuninkaalleen Kustaa Vaasalle vuonna 1545. Aiheen tähän valituskirjelmään talonpojat saivat Kustaa Vaasan tänne lähettämän Clemetti-kirjurin toimenpiteistä. Ei nimittäin riittänyt, että talonpojat onnistuivat maksamaan raskaan veronsa, heitä rangaistiinkin, koska he olivat luvatta ottaneet haltuunsa kruunun maita ja viljelleet niitä. Valituskirjelmä on dokumentti Pohjois-Savon asuttamisesta ja myös Pietikäisten suvun vaiheista. Se on sukumme historiaan hyvin läheisesti liittyvä asiakirja. Kun vielä palautamme mieliimme samassa talonpoikien valituskirjelmässä mainitun toisen Lapinkorpeen siirtymisen syyn, raskaan verotuksen, alkavat selkiintyä ne syyt, jotka olivat ratkaisseet esi-isiemme rintamailta lähdön kauaksi tuntemattomaan erämaahan, kamppailemaan armotonta luontoa vastaan, uudisasukkaana alueelle, joka ennen oli ollut vain erästäjien käyntien kohteena.

Kuten tunnettua, valtakunnan itäraja oli 1500-luvun alkupuolella varsin epämääräinen käsite. Virallisesti se kulki Pohjois-Savossa Pielaveden Rautalammin vesistöä pitkin Suonenjoelle ja edelleen vesiä myöten Savonlinnaan ja siitä etelään. Uudisasutus ei juuri rajasta tiennyt, eivätkä siitä tienneet - tai ei tahtoneet tietää myöskään Ruotsin kruunun tänne lähettämät virkamiehet. Rintamailta tänne muuttanut uudisasukas maksoi veronsa, sikäli kun maksoi, sen kantatalon verojen mukana, mistä hän alun perin oli lähtenyt ja jonka takamaille hän tupansa oli rakentanut. Tämä tilanne jatkui aina Tavisalmen hallintopitäjän perustamiseen, eli vuoteen 1548 saakka. Asiakirjat, jotka luovat valaistusta ja tuovat tietoa kyseessä olevalta ajalta ovat voutien pitämät veronkantoluettelot. Niitä on tallessa vuodesta 1540 lähtien ja niiden sisältämien tietojen mukaan on mahdollista seurata myös oman sukumme vaiheita aina 1540-luvulta näihin päiviin saakka. Ne eivät suorastaan kerro kuka ja koska tänne ensiksi muutti, eikä niistä käy ilmi muuttajien lukumääräkään, mutta päättelemällä ja vertailemalla eri tietolähteiden tietoja päästään uskoakseni melko tarkkaan tulokseen.



Lue lisää täältä.



















Närhin sukuhaara

Närhin suvun haara

14.3.1835 syntyi Kiuruveden Rapakkojoella Pekka Laurinpoika Pietikäiselle (Sukutaulu 553) ja Margareta Tuomaalalle potra poika, joka sai kasteessa 20.3.1835 Kiuruvedellä nimeksi Antti Pekanpoika Pietikäinen (Sukutaulu 606).



Vuosina 1853-55 Venäjän maan hallitsija kutsui nuoria miehiä armeijaansa. Ja kun käsky oli joka toisesta talosta (torpasta) nuorimies, osui arpa Antti Pietikäiseen. Niinpä Antti astui venäjän armeijaan Kuopion kasarmille. Perimätiedon mukaan venäläinen ei osannut (oli vaikea) lausua pitkiä –nen päätteisiä suomalaisia sukunimiä. Niinpä se antoi kaikille tällaisille sotilaille uudet nimet, sotilasnimet, kuten metso, karhu, kivi, jne. Ja Antti Pietikäisestä tuli Antti Närhi. Kun armeija tuli käytyä ja Antti palasi takaisin Kiuruvedelle, kirkonkirjoihin merkittiin uusi sukunimi. Tämä siksi että tsaari löytäisi sodan syttyessä kouluttamansa sotilaat. Antti asettui Kiuruvedelle sotilaan arvolla, mutta ajan hengen mukaan alkoi harjoittaa maanviljelystä (Kiuruvesi Kalliokylä n:o 12. Aittomäki). - 26.12.1856 Antti (21v) vihittiin Anna Kaisa Maria Wäisäsen (19v) kanssa. Heille syntyi kolme lasta.
  • 19.12.1857 Johan, joka kuoli 15v5kk ikäisenä 27.5.1873.
  • 25.10.1859 Antti Antinpoika
  • 12.12.1862 Oskar Henrik joka kuoli 2v3kk ikäisenä 18.3.1865.
Antti Antinpoika kasvoi kivimieheksi rakentaen kivisiltoja, navettoja jne.. Hän oli kivityömiehenä rautatietyömaalla Elisenvaarasta Sortavalaan. Hän oli myös rakentamassa mm. Pieksämäki-Haapamäki rautatien kivisiltoja.



Elisenvaara-Sortavalan aikana hän tutustui ja meni naimisiin ( 21.5.1891 Jaakkima ) Anna Heinosen kanssa. Samalla reissulla syntyivät lapset Antti, Aata ja Tyyne. Perhe asettui asumaan Kiuruvedelle Löytölään, jossa syntyivät Anni ja Kaisa. Antti osti ”Sianselän” n.1900 (Selkälä). Täällä perheeseen syntyi Saara, Lyydia, Juhana, Heikki ja Hilja. Näin ”Sianselästä” alkoi Pietikäinen/Närhi-sukuhaaran leviäminen.

Galleria

Kuvia sukukokouksista, sukulaisista jne.



Materiaalipankki

Lomakkeet· Sukutuotteet

Lomakkeet

Tähän tulee lomakkeet ja tuodaan ilmi niiden käyttötarkoitus, täyttöohjeet sekä toimitusohjeet.




Tuotteet

Tähän tulee sukutuotteet, niiden hinnat sekä tilausohjeet.


Pietikäisten Sukuseuran hallitus ja yhteystiedot

Hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2018 - 2019

  • Sukuseuran esimies
  • Urpo Pietikäinen
    email: urpo.pietikainen(a)dnainternet.net
    puh: 040 - 678 8451

  • Sihteeri, varapuheenjohtaja
  • Arja Pietikäinen-Vesala
    email: sihteeri(a)pietikaistensukuseura.fi, arjapieves(a)gmail.com
    puh: 050 - 414 2184

  • Sukututkija
  • Arto Pietikäinen
    email: arto.pietikainen(a)kolumbus.fi
    puh: 050 - 574 7506
    Lehmustie 17 a 2, 00780 Helsinki

  • Hallituksen jäsentiedot
  • Anna-Liisa Tenhunen
    Helena Koivunurmi
    Terho Pietikäinen
    Kristiina Pietikäinen

  • Varajäsenet
  • Petri Pietikäinen
    Marja Pietikäinen

  • Verkkosivujen ylläpito
  • Hanna Tossavainen os. Pietikäinen
    email: kotisivut(a)pietikaistensukuseura.fi